maanantai 14. heinäkuuta 2014

Värjäystä avokadonsiemenillä


Siinä otsikossahan se tulikin tiivistettynä. Avokadonsiemenet (sekä kuoret) antavat väriä, joten jos bioroskisainesten hyödyntäminen värjäyksessä kiinnostaa, kannattaa avokadoa kokeilla.

Kuoret ja siemenet kannattaa ensimmäiseksi pestä huolellisesti käyttämällä esim. tiskiharjaa. Avokadonsiemen on tuoreena niin pehmeä, että sen voi halkaista, siivuttaa ja paloitella pieneksi leipäveitsellä. Tästä syystä paloittelu kannattaa tehdä heti tuoreeltaan. Mitä pienemmäksi paloittelee, sen parempi. Siemenet ja kuorenpalat voi laittaa likoon tuoreeltaan tai sitten kuivata. Kuivatuksen täytyy tapahtua ilmavasti. Itse kuivatin ne talouspaperin päällä keittiössä.

Kuivattuja avokadonsiemenen paloja.

Siemenillä ja kuorilla voi värjätä erikseen tai ne voi myös yhdistää, sillä niistä irtoaa samantapaista väriä. Minä keskityin tällä kertaa pelkkiin siemeniin. Keräsin yhteensä 130 grammaa kuivia siemenenpaloja.  Liotin siemeniä reilun kuukauden lämpimässä keittiössä. Pidin huolen, että liemen ph-arvo pysyi kunnolla emäksisenä (noin 10) lisäämällä joukkoon pesusoodaa silloin tällöin. Sekoittelin lientä päivittäin. Homeesta tai pahoista hajuista ei ollut tietoakaan.

Kaksiviikkoinen liotusliemi oli jo aika tummaa.

Kun liemi oli muhinut keittiössä lähemmäs viisi viikkoa, laitoin kattilan liedelle ja hauduttelin siemenenpaloja parisen tuntia alle kiehumapisteen. Liemen jäähdyttyä ryhdyin värjäämään alunalla ja viinikivellä esipuretettuja lankoja. Lämpötilan pidin hieman normaalia alhaisempana ja värjäysaikakin oli kohtuu pitkä. En siivilöinyt värilientä vaan siemenpalat olivat värjäyksen ajan liemessä. Tuumin, että ne irtoavat langasta helposti ja näinhän ne tekivät.


Sitten värjäystuloksia. Ensimmäisinä värjätyt langat (kuvissa numerot 1 ja 2) jäivät melko vaaleiksi, joten lisäsin liemeen uusia tuoreita siemenpaloja (parin siemenen verran) ja annoin kattilan seistä keittiössä vielä kolmisen viikkoa. Tässä vaiheessa liemi oli siis kaksi kuukautta vanhaa. Tein kolmannen ja neljännen värjäyksen (kuvissa numerot 3 ja 4) ja langoista tuli jo hieman tummempia. Viimeisimmät värjäykset (kuvassa numerot 5 ja 6) onnistuivat ehkäpä parhaiten. Niitä värjätessä liemen ikä oli viisi kuukautta. Ehkä pitkä liotusaika oli irrottanut siemenpaloista vielä lisää väriä.


Ja mihinkäs se kuva kolmannesta värjäyksestä jäi? Se on alla. Tuli mieleen, miten rautapuretus mahtaisi vaikuttaa avokadonsiemenväriin, joten pitihän sitäkin kokeilla. Väristä tuli likainen sinisenharmaa. Ruma, mutta tulipa kokeiltua.


Reilulla 130 grammalla kuivia siemenpaloja värjäsin yhteensä 350 grammaa luonnonvalkoista/valkoista lankaa.

Jos päädyn tulevaisuudessa värjäämään avokadolla uudelleen, aion yhdistää kuoret ja siemenet, jotta värjäysmateriaalia olisi mahdollisimman paljon. Näitä värjäystuloksia katsellessa tulee kyllä mieleen, että ripauksella kokenillia olisi saanut aikaan samantapaisia vauvavärejä... vieläpä paljon helpommin. Mutta joka tapauksessa mielenkiintoinen värjäyskokeilu kierrätysaineksella, joka olisi muuten mennyt roskiin. Se roskisaineksen käyttäminen olikin tässä kokeilussa se tärkein juttu!

Roskisvärjäilyjä löytyy SULOisia värejä- blogista. TÄSSÄ LINKKI. Käy tsekkaamassa, jos blogi ei ole entuudestaan tuttu!

Ja jos joku innostuu kokeilemaan avokadovärjäystä, kannattaa kokeilla ammoniakkiliotusta, jos mahdollista. Sen kanssa kuorista/siemenistä pitäisi irrota tummempiakin punaisia. Vahva emäksisyys + pitkä liotusaika on värin irtoamisessa tärkeää.

keskiviikko 9. heinäkuuta 2014

Turun keskiaikaiset markkinat 2014 (2/2)

Rohan tallien hevosilla riitti faneja näytöksen jälkeen.


Seppä Juha Kahiluoto.

Juha takoi yleisön ihmetellessä
lohikäärmekorun.

Koruun Juha teki tervapolton.

Myös sepän tytär osaa takoa.

Seppä Tervaraudan sormuksia.

Seppä Tervarauta.

Maalarikiltalainen kopioi Piero di Cosimon
maalaamaa Simonetta Vespuccin muotokuvaa.

Värjärikillan kasvivärjättyjä lankoja (myös alakuvissa).




Saippuaenkelien salmiakkisaippuaa.


Piispan markkinaposeeraus.

Ruukkumaakari Jouko Kykkänen
dreijaa savesta suolasirottimia.


Suolasirottimien onttojen raakileiden on kuivahdettava
ennen kuin Kykkänen leikkaa niihin kalanruotokuviot.

Valmiita ruukkumaakari Kykkäsen suolasirottimia.


Juomasarvia, tekijä Hanna Nore.



Linkkejä:

lauantai 5. heinäkuuta 2014

Turun keskiaikaiset markkinat 2014 (1/2)


 

Turun keskiaikaiset markkinat olivat ja menivät jälleen. Huono sää yllätti vasta viimeisenä sunnuntaipäivänä, jolloin allekirjoittaneen olisi pitänyt ymmärtää ottaa takki mukaan... Kiusasin ihmisiä uudella kamerallani. :D Kelvollisia kuvia kertyi niin paljon, että päätin jakaa ne kahteen eri postaukseen (kuten varmaan jo otsikosta arvasitte). Tässä ensimmäinen kuvasatsi.

Tuttu näky Iloisen Joutsenen katoksella:
Hibernaatiopesäkkeen Mervi kutomassa lautanauhoja.

Mervi kertasi myös lankaa.

Iloisen Joutsenen markkinamyytävää:








Niin paljon kuin kuvia otinkin, uupumaan jäivät kunnon kuvat esim. myytävänä olleista lautanauhoista. Sain kuitenkin kuvia Hibis-Mervin tekemistä nauhoista, jotka olivat näytillä Iloisen Joutsenen työnäytöspaikalla (nauhoja sai siis katsella muttei ostaa). Alakuvassa on Snartemo V, johon tarvitaan 56 lautaa. Järjetön nauha. Siis mitä ihailevimmassa mielessä.

Snartemo V.
Kutoja Mervi Pasanen.

Pari kuvaa Vanhan Raatihuoneen salissa pidetystä
keskiaikaisesta muotinäytöksestä:



Markkinamusikantteja:

Comissatores Aboenses.

Hiepra.

Räikkä.

Räikkä...

Räikkä...

Ja vielä kerran Räikkä.